Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
--
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie.
-Eino Leino: Nocturne 1903-
|
(koko runo nähtävissä: http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/) http://www.finnguide.fi/calendar/flagdayinfo.asp?month=7&p=52 |
robert zubrin - the case for mars
10 years ago
No comments:
Post a Comment